Kolmen mutsi ja mettämiehen muija

 Hei! Viime viikolla pohdin tuleeko meistä karavaanareita vai ei, kun ostin hetken mielijohteesta 1981 vuoden Spriten kotipihaa koristamaan. Vihdoinkin päästiin viime viikonloppuna tätä harrastusta testaamaan. Tulin hirveällä kiireellä töistä perjantaina kotiin ja arvasin kyllä jo ennakkoon, että ennen kuin päästään tien päälle olisi hoidettavana sata asiaa. Minulla on sellainen tapa, että jos lähden reissuun, haluan että koti jää suht siistiin kuntoon: roskat viedään roskiin ja tiskit on tiskattuna. En millään jaksanut edellisenä päivänä kantaa myöskään vaunuun kaikkia sinne kuuluvia tavaroita, saatika vaatteita pakkaamaan, joten kaikki oli jäänyt sitten perjantaille odottamaan. Kello lähenteli melkein viittä kun viimein päästiin lähtemään. Ajateltiin, että lähdetään ajelemaan Lappeenrannan suunnille, koska siellä on aivan mielettömän kiva liikennepuisto lapsille (Huom. ota viikonloppuisin oma skuutti tai pyörä mukaan, koska lainakaarat on tallissa silloin) ja onhan Lappeenrannass...

 Hei! Olen näemmä kirjoittanut viimeksi 2 vuotta sitten tänne. Asiaa kyllä olisi ollut, mutta innostus lopahti kesken. Nyt oikeastaan halusin taas kirjoittaa tulevista kommelluksista, reissuista ja opeista itselleni ylös johonkin ja tämä blogi on oikein hyvä paikka siihen. Ja kuten kuvasta näkyy, tämä on se syy kaikkeen intoiluun! Jos olet lukenut aiempia kirjotuksiani joskus, muistat varmaan kuinka testailimme pariinkin otteeseen asuntoautolla matkustamista. Nehän ei sujuneet oikein hyvin. Ensimmäinen auto oli niin vanha, että se keikkui puolelta toiselle kuopuksen oksentaessa mennen tullen,  eikä lämmityskään ihan pelannut pohjoisen reissulla toivotusti. Vuokrasimme myös uudehkoa asuntoautoa, mutta edelleen joku ei tuntunut kolahtavan tässä karavaanari touhussa. Iso virhe oli sekin, että majoituimme lähes kaikilla kerroilla ns. matkaparkissa jossain huoltoasemalla, koska aina oli kiire johonkin suuntaan. Mutta nyt, nyt ei ole kiirettä ja meillä on oma ihana pikku KOPPEROINEN...