Siirry pääsisältöön

Reseptien testausta

Hei!

Olen aina rakastanut leipomista ja ruoanlaittoa. Ruoanlaitto "into" katosi kyllä, kun tein tätä hommaa työkseni aikanaan. Nyt kun työtehtävät ovat muuttuneet, jaksaa jälleen kokkailla 😀

Koska meillä metsästetään, pakastimesta löytyy jos jonkin näköistä lihaa ja metsän antimia. Uusi metsästyskausi on jälleen alkamassa, joten edellisvuoden lihoista olisi pian päästävä eroon. Nettiä selaillessa löytyi sitten seuraavanlainen kebabresepti "mättömestarin" sivuilta, jota oli ihan pakko kokeilla! Olen erittäin huono mittailemaan mausteita, mutta tässä suuntaa antava ohje, alkuperäistä ohjetta mukaillen ja puolet pienenpänä. Linkki alkuperäiseen ohjeeseen tässä:  https://www.xn--mttmestari-q5a2t.fi/resepti/kebabliha-ohje/ 

KAURISKEBAB


1 kg Kauriin jauhettua lihaa (Me jauhettiin etukoiven lihat tähän tarkoitukseen)
1 tl Mustapippurirouhetta
2 tl Valkosipulijauhetta
1,5 tl Paprikajauhetta
1 tl Oreganoa
1/2 tl Juustokuminaa
1/2 tl Cayannepippuria
1-2 tl Suolaa (Tämä kannattaa ehdottomasti itse kokeilla mistä tykkää)
1,5 rkl perunajauhoa

1. Sekoita mausteet ja perunajauhot keskenään. 
2. Laita liha monitoimikulhoon, johon laita taikinan sekoittaja, ei vispilää.
3. Sekoita hetki jauhelihaa ja ripottele joukkoon mausteseos.
4. Vaivaa "taikinaa" noin 15 minuuttia, jolloin siihen muodostuu hieman sitkoa.
5. Paista koe-erä, jotta tiedät pitääkö mausteita tai suolaa lisätä
6. Tee taikinasta pötkö ja kääri se ensin leivinpaperin sisään ja tämän jälkeen tiiviiseen folioon.
7. Uuniin kannattaa laittaa alimmalle tasolle pelti ja siihen vettä. Laita paistomittari lihaan kiinni ja kypsennä sitä 120 asteessa niin kauan, että sisälämpötila on 80 astetta.
8. Jäähdytä. Anna makujen tasaantua jääkaapissa seuraavaan päivään. 
9. Höylää lihasta juustohöylällä ohuita lastuja, jotka voit sitten lämmittää pannulla rasvassa paistaen, mikrossa tai uunissa.
10. Tarjoa esim pitaleivän, salaatin, tomaattikastikkeen ja valkosipulikastikkeen kanssa.




Ja sitten muut kuulumiset. Kipsi jalasta pitäisi lähteä romukoppaan ensi viikolla, jee! Täytyy kyllä tunnustaa, että en ole malttanut sitä tässä kotona pitää pariin päivään. Tuntuu niin vapauttavalta! Mutta ei se ihan helppoa kyllä ole lähteä jälleen kävelemään. Jalat tuntuvat olevan ihan eriparia. Kantapäässä pistelee, niinkuin nuppineuloilla kävelisi. Olen kyllä huomannut, että mitä enemmän jalkaa jumppaa ja venyttelee niin sen paremmaksi se koko ajan tulee. Kauankohan tässä menee ennen kuin pystyy taas normaalisti kävellä ja palata pihatöiden pariin? Mutta mikä todennäköisyys on saada ampiaisen pisto juurikin tuohon kipsattuun jalkaan!? Kyllä, näin kävi toissapäivänä! Pitäiskö laittaa lotto vetämään...



Hermot ovat olleet siis totaalisen riekaleina, kun on pitänyt pysyä suht paikoillaan. Olen niin touhukas tapaus, että tämmönen 5 viikon pakkoloma on yhtä tuskaa! Onneksi työrintamalla on tiedossa uusia tuulia ja toivonkin että pääsen kävelemään ilman keppejä kahden viikon päästä.

Hauskaa viikonloppua!

-Heta-


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Karavaanareita vai ei?

 Hei! Olen näemmä kirjoittanut viimeksi 2 vuotta sitten tänne. Asiaa kyllä olisi ollut, mutta innostus lopahti kesken. Nyt oikeastaan halusin taas kirjoittaa tulevista kommelluksista, reissuista ja opeista itselleni ylös johonkin ja tämä blogi on oikein hyvä paikka siihen. Ja kuten kuvasta näkyy, tämä on se syy kaikkeen intoiluun! Jos olet lukenut aiempia kirjotuksiani joskus, muistat varmaan kuinka testailimme pariinkin otteeseen asuntoautolla matkustamista. Nehän ei sujuneet oikein hyvin. Ensimmäinen auto oli niin vanha, että se keikkui puolelta toiselle kuopuksen oksentaessa mennen tullen,  eikä lämmityskään ihan pelannut pohjoisen reissulla toivotusti. Vuokrasimme myös uudehkoa asuntoautoa, mutta edelleen joku ei tuntunut kolahtavan tässä karavaanari touhussa. Iso virhe oli sekin, että majoituimme lähes kaikilla kerroilla ns. matkaparkissa jossain huoltoasemalla, koska aina oli kiire johonkin suuntaan. Mutta nyt, nyt ei ole kiirettä ja meillä on oma ihana pikku KOPPEROINEN...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ensimmäinen reissu takana

 Hei! Viime viikolla pohdin tuleeko meistä karavaanareita vai ei, kun ostin hetken mielijohteesta 1981 vuoden Spriten kotipihaa koristamaan. Vihdoinkin päästiin viime viikonloppuna tätä harrastusta testaamaan. Tulin hirveällä kiireellä töistä perjantaina kotiin ja arvasin kyllä jo ennakkoon, että ennen kuin päästään tien päälle olisi hoidettavana sata asiaa. Minulla on sellainen tapa, että jos lähden reissuun, haluan että koti jää suht siistiin kuntoon: roskat viedään roskiin ja tiskit on tiskattuna. En millään jaksanut edellisenä päivänä kantaa myöskään vaunuun kaikkia sinne kuuluvia tavaroita, saatika vaatteita pakkaamaan, joten kaikki oli jäänyt sitten perjantaille odottamaan. Kello lähenteli melkein viittä kun viimein päästiin lähtemään. Ajateltiin, että lähdetään ajelemaan Lappeenrannan suunnille, koska siellä on aivan mielettömän kiva liikennepuisto lapsille (Huom. ota viikonloppuisin oma skuutti tai pyörä mukaan, koska lainakaarat on tallissa silloin) ja onhan Lappeenrannass...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Syksyn värit ja tuoksut

Hei! Syksy on aina ollut lempivuodenaikani! Kaikki punaisen ja keltaisen sävyt puissa ja maassa ovat ihan mahtavia. Ilmassa tuoksuu sienet ja puitu vilja. Meidän Ivalon reissulla ei vielä ruskaa pohjoisessa juurikaan näkynyt. Sain kuvia Utsjoelta eilen ja siellä ainakin maaruska näyttää erittäin hienolta. Vitsi kun olis hienoa päästä nyt sinne! Edellisen kerraan päästiin Utsjoelle ruskaa katsomaan syyskuussa 2016. Syksy lapissa on minusta kesääkin upeampi. Ei ole sääskiä, ei kuuma eikä kylmäkään vielä ja metsän ilotulitus on huipussaan. Metsä tuoksuu lapissa ihan erilaiselta. Se on jotenkin tosi raikas ja puhdas. Syksyllä puhkun intoa opiskella kaikkia uusia asioita. Viime syksynä valmistuin amismaikaksi ja tänä syksynä ei ole yhtään kouluprojektia työn alla. Siispä kiemurtelen katsellessani Kansalaisopiston lehtistä. Kursseja olisi "yks ja sata" jotka kiinnostaisi. Joskus olisi niin mahtava kun oma työ olisi sellaista, että siinä pystyisi yhdistämään omia harrastuks...
Lähetä kommentti
Lue lisää