Siirry pääsisältöön

Haaveita ja toiveita

Hei!

Oletko kuullut koskaan oman elämän aarrekartasta? Aarrekartta.. se on siis kartta aarteen luo. Meillä on ollut tapana piilottaa pääsiäisen aikaan pihalle suklaamunia ja piirtää lapsille kartta munien olinpaikasta. Lapset olivat pienempinä tietysti ihan täpinöissään tästä leikistä. Entäpä jos miettisit aarrekarttaa omasta elämästäsi. Mikä olisi sinulle se aarre? Onko se unelmien lomamatka, uusi työpaikka vai ihmissuhde? Törmäsin pari vuotta sitten jossain netin syövereissä otsikkoon "oman elämän aarrekartta" ja kuvaan, jossa paperille oli leikattu kuvia erilaisista hyvinvointia tuovista asioista. Ideana oli, että saavuttaisit päämääräsi paremmin, kun näet niistä kuvia ja alat huomaamattasi työstämään elämääsi niitä asioita kohti joita haluat. Jokaisella kartta voi olla siis ihan erinäköinen. Kartan ulkonäkö riippuu siis siitä, mihin elämässä kaipaa vaihtelua ja piristystä tai mikä on sun unelma tai päämäärä. En tässä nyt ala sen enempää availemaan mitä kaikkea siihen voisi kukanenkin laittaa, mutta tässä yksi suosikkisivustoni jossa on selkeät ohjeet kuvakollaasin tekemiseen: https://www.monasdailystyle.com/2017/03/02/nain-teet-toimivan-aarrekartan/.


Kuvahaun tulos haulle dream map


Yllä oleva kuva ei ole minun oma tuotokseni, en ehkä halua sitä omaani kaikkien nähtäväksi. Yhden kartan kuitenkin heitin jo menemään, kun se ei enää miellyttänyt omaa silmää. Siitä toteutui matka ulkomaille ja eräs työasia. Tosin monta jäi uupumaankin. Täytyypä siis tehdä uusi. 

Yksi asia, jonka olen monesti laittanut toiveisiini on uusien taitojen oppiminen. Olen aina tykännyt käsitöistä ja ompelin joskus teini-ikäisenä sujuvasti koneella kaikenlaista. Haaveilin siis että hakisin jonnekkin kouluun, jossa voisi opiskella valmistamaan erilaisia käsitöitä (puu- tai tekstiili) tai vaikkapa ihan käsityönopettajaksi. Meinasin tähän kirjoittaa, että se nyt on ihan mahdoton ajatus, mutta ei pitäisi ikinä ajatella että joku asia on mahdotonta.. No, kaivelin kuitenkin vanhoja koulukirjoja esiin, kun löysin kivan kaavan vähän erilaiseen collegetakkiin Suuri Käsityö -lehdestä . College-kangas olikin yllättävän arvokasta siihen nähden, etten ollut ommellut vaatteita pitkään aikaan. Päädyin siis ostamaan jotain perus halpaa fleecekangasta n.6e/metri. Kaavojen piirtämiseen saa yllättävän kauan aikaa kulumaan, kun en ymmärtänyt parinkaan tunnin pohtimisen jälkeen kaavojen kiemuroita. Kaavapaperiakaan ei mulla ollut ja leikkasin muovitaskuja saumoista auki ja teippailin niitä yhteen maalarinteipillä. Mä kuitenkin selvisin hei!!




Tässäpä "hieman mutkaisista ohjeista suoristellen", melkein valmis työ! Ajatuksena oli tehdä reunoihin vielä värillisestä villalangasta pykäpistoilla reunus. Napin paikkkin olisi ja siihen olis kiva löytää joku tosi iso nappi. Ai niin ja taskutkin puuttuu!

Nyt on niin että on pakko lähteä nukkumaan ja mun syvälliset pohdinnat jää nyt aika lyhyeksi tänään. Ehkä jatkan tästä myöhemmin..

Öitä!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Karavaanareita vai ei?

 Hei! Olen näemmä kirjoittanut viimeksi 2 vuotta sitten tänne. Asiaa kyllä olisi ollut, mutta innostus lopahti kesken. Nyt oikeastaan halusin taas kirjoittaa tulevista kommelluksista, reissuista ja opeista itselleni ylös johonkin ja tämä blogi on oikein hyvä paikka siihen. Ja kuten kuvasta näkyy, tämä on se syy kaikkeen intoiluun! Jos olet lukenut aiempia kirjotuksiani joskus, muistat varmaan kuinka testailimme pariinkin otteeseen asuntoautolla matkustamista. Nehän ei sujuneet oikein hyvin. Ensimmäinen auto oli niin vanha, että se keikkui puolelta toiselle kuopuksen oksentaessa mennen tullen,  eikä lämmityskään ihan pelannut pohjoisen reissulla toivotusti. Vuokrasimme myös uudehkoa asuntoautoa, mutta edelleen joku ei tuntunut kolahtavan tässä karavaanari touhussa. Iso virhe oli sekin, että majoituimme lähes kaikilla kerroilla ns. matkaparkissa jossain huoltoasemalla, koska aina oli kiire johonkin suuntaan. Mutta nyt, nyt ei ole kiirettä ja meillä on oma ihana pikku KOPPEROINEN...

Ensimmäinen reissu takana

 Hei! Viime viikolla pohdin tuleeko meistä karavaanareita vai ei, kun ostin hetken mielijohteesta 1981 vuoden Spriten kotipihaa koristamaan. Vihdoinkin päästiin viime viikonloppuna tätä harrastusta testaamaan. Tulin hirveällä kiireellä töistä perjantaina kotiin ja arvasin kyllä jo ennakkoon, että ennen kuin päästään tien päälle olisi hoidettavana sata asiaa. Minulla on sellainen tapa, että jos lähden reissuun, haluan että koti jää suht siistiin kuntoon: roskat viedään roskiin ja tiskit on tiskattuna. En millään jaksanut edellisenä päivänä kantaa myöskään vaunuun kaikkia sinne kuuluvia tavaroita, saatika vaatteita pakkaamaan, joten kaikki oli jäänyt sitten perjantaille odottamaan. Kello lähenteli melkein viittä kun viimein päästiin lähtemään. Ajateltiin, että lähdetään ajelemaan Lappeenrannan suunnille, koska siellä on aivan mielettömän kiva liikennepuisto lapsille (Huom. ota viikonloppuisin oma skuutti tai pyörä mukaan, koska lainakaarat on tallissa silloin) ja onhan Lappeenrannass...

Syksyn värit ja tuoksut

Hei! Syksy on aina ollut lempivuodenaikani! Kaikki punaisen ja keltaisen sävyt puissa ja maassa ovat ihan mahtavia. Ilmassa tuoksuu sienet ja puitu vilja. Meidän Ivalon reissulla ei vielä ruskaa pohjoisessa juurikaan näkynyt. Sain kuvia Utsjoelta eilen ja siellä ainakin maaruska näyttää erittäin hienolta. Vitsi kun olis hienoa päästä nyt sinne! Edellisen kerraan päästiin Utsjoelle ruskaa katsomaan syyskuussa 2016. Syksy lapissa on minusta kesääkin upeampi. Ei ole sääskiä, ei kuuma eikä kylmäkään vielä ja metsän ilotulitus on huipussaan. Metsä tuoksuu lapissa ihan erilaiselta. Se on jotenkin tosi raikas ja puhdas. Syksyllä puhkun intoa opiskella kaikkia uusia asioita. Viime syksynä valmistuin amismaikaksi ja tänä syksynä ei ole yhtään kouluprojektia työn alla. Siispä kiemurtelen katsellessani Kansalaisopiston lehtistä. Kursseja olisi "yks ja sata" jotka kiinnostaisi. Joskus olisi niin mahtava kun oma työ olisi sellaista, että siinä pystyisi yhdistämään omia harrastuks...